Miten Arto Sepposesta on kasvanut hallitusammattilainen? Entä miten hallitustyöstä kiinnostunut voi lähteä liikkeelle?
Kiinnostus hallitustyötä kohtaan alkoi, kun olin perustamassa ensimmäistä yritystäni opiskeluaikoinani vuonna 1989. Se oli osakeyhtiö, johon piti hallitus laittaa pystyyn. Meitä oli kaksi osakasta. Kävimme koulussa erinäköisiä kursseja ja mietimme, mikä on hallituksen rooli. Jo tässä yrityksessä meillä oli ulkopuolinen hallituksen jäsen, ja näimme, mitä hyötyjä se toi toimintaan. Aikanaan tämä ulkopuolinen hallituksen jäsen tuli osakkaaksi yhtiöön.
Hallituksen pääasiallinen tehtävä on tukea toimitusjohtajaa. Sparrata ja haastaa häntä sekä antaa hänelle energiaa ja voimavaroja viedä yritystä eteenpäin. Onhan se voimavara, kun on toimiva hallitus ja yhteistyö on sujuvaa omistajien, hallituksen ja johtoryhmän välillä. Kun hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, jotka eivät ole omistajia, on kokonaisuus optimaalinen ja tasapainoinen.
Hallitustyössä innostaa ennen kaikkea haasteet ja niiden ratkaiseminen. Esimerkiksi mitä haasteita globaali kilpailu tuo? Miten voimme vahtia, ettei kilpailija tule oman yrityksen ja asiakkaan väliin? Jos miettii poliisia, palokuntaa ja armeijaa, he harjoittelevat systemaattisesti erinäköisiä tilanteita. Kun tulee se tilanne, he pystyvät ratkaisemaan sen mahdollisimman joustavasti. Myös tällaista riskiskenaarioiden miettimistä tulisi tehdä pk-yrityksissä.
Hallituksen jäseneksi on monta tietä
Jos hallitustyöskentely kiinnostaa, on monta tapaa lähteä liikkeelle. Mikäli on suorittanut HHJ-tutkinnon tai -kurssi, on Hallituspartnerit hyvä keino lähteä liikkeelle. Toisaalta, Suomessa on paljon osakeyhtiöitä ja voi lähteä, vaikka kysymään tutuilta yrittäjiltä, että tarvitsevatko he apua ja voisiko olla mukana. Esimerkiksi eilen juttelin Yrityskummien kautta yhden yrittäjän kanssa, joka oli perustanut yrityksen pari kuukautta sitten. Mietimme mihin suuntaan hän kehittäsi yritystään, ja koska hän on vielä kirkastamassa liikeideaa, vinkkasin, että jo tässä vaiheessa kannattaisi ottaa ulkopuolinen hallituksen jäsen tai yrityskummi avuksi ja sparraamaan. Jos joku suostuu pieneenkin yritykseen ulkopuoliseksi hallituksen jäseneksi, niin tuskin hän isoa hallituspalkkiota odottaa. Ihmisillä on pääsääntöisesti hyvä tahto auttaa toisia.
Kun lähtee hallitustyöskentelyyn mukaan, joutuu myös itse miettimään ja opiskelemaan yrityksen menestykseen liittyviä asioita sekä perehtymään toimitusjohtajan ajatuksiin, luonteenpiirteisiin ja kykyyn johtaa yritystä. Kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, pitää hyväksyä, että jokaisella ihmisellä ja yrityksellä on ne omat mielipiteet eikä niitä pidä lähteä tuomitsemaan. Se on vain yksi näkökulma samasta asiasta ja se voi olla yhtä oikea näkökulma kuin omani. Mitä monipuolisempi on elämänkokemus ja näkemys yhteiskunnan asioista, sitä paremmin pystyy havainnoimaan tulevia ympäristönmuutoksia. Esimerkiksi itse seuraan tiedeohjelmia, politiikkaa jne. Seuraan ajankohtaisia asioita useista eri lähteistä, ja mietin miten asiat voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan.
On hyvä muistaa, että hallituspaikasta pitää osata myös luopua. Se ei ole elinikäinen pesti tai rasite. Sama pätee oman yrityksen kohdalla. Kumpikaan ei ole elämä eikä siihen pidä ”rakastua” loppuelämäksi. Kun osaa luopua, voi olla, että löytyy jotain uutta ja pääsee käyttämään kokemustaan toisessa kohteessa.
Arto Sepponen
30 vuoden aikana Arto on toiminut useassa yrityksessä osakkaana ja hallituksen jäsenenä. Tällä hetkellä Arto työskentelee Varkauden Navitas Yrityspalveluissa yrityskehittäjänä sekä toimii päivätyönsä lisäksi mm. Pieksämäen kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Yrityskummeissa ja Itä-Suomen Hallituspartnereissa. Lisää Arton osaamisesta ja kokemuksesta löydät LinkedInista.