Työelämäprofessori, vuorineuvos Reijo Karhisen puhui osaamistaseesta ja osaamisen merkityksestä Hallituspartnerit Itä-Suomi ry:n 10-vuotis juhlaseminaarissa 23.8.2022.
Osaamistase kuuluu jokaisen hallituksen agendalle
Valtavan nopea globaali muutos edellyttää uudenlaista työvoiman osaamista. Reijo Karhinen muistuttaa,
että sitä tarvitaan, kun rakennetaan tulevaisuuden menestystä.
Yrityksen osaamistaseen suunnittelu kuuluu sen hallitukselle. Reijo Karhinen haastaakin miettimään,
käyttääkö hallitus enemmän aikaa taseen vai osaamistaseen ajatteluun.
Karhinen puhuu osaamistaseesta, koska taseen käsite helpottaa suunnittelua. Kun organisaatiossa on
riittävästi juuri oikeita osaajia, on osaamistase vahva.
– Jos yrityksessä todetaan, että ”meillä on osaajista pulaa”, sopii kysyä, missä määrin tämä johtuu
itsestämme? Olemmeko varautuneet tilanteeseen riittävästi?, Karhinen herättelee.
Tulevaisuuskuvan rakentaminen auttaa hahmottamaan huomisen osaamistarvetta.
– On älyttömän tärkeää, että hallituksella on käsitys yrityksen tulevaisuuden osaamistarpeista. Asia
kuuluu jokaiseen hallituksen kokoukseen, Karhinen painottaa.
Systeeminen muutos vaatii uudistumaan pikaisesti
Käynnissä oleva globaali muutos ei ole enää tutun lineaarista, vaan ennen kokemattomalla vauhdilla
etenevää. Toimintaympäristömme monimutkaistuu ja pirstaloituu erilaisten voimien, kuten digitalisaation
ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.
Karhinen toteaa painokkaasti, että luonnonvarojen ylikulutus on tullut tiensä päähän. Tämän asian tulisi
olla hänen mukaansa aina yritysten hallitusten mielessä. Tilanne vaatii siirtymistä kiertotalouteen, joka on
valtava systeeminen muutos.
– Meidän on pakko pitää luonnonvarojen kulutus maapallon kantokyvyn rajoissa. Se ei ole
kompromissi. Tämä taas vaatii osaamisen uudistamista, päiväkodeista lähtien, Karhinen sanoo.
Koskaan ei tulla valmiiksi
Karhinen näkee, että henkilökunnan työmarkkina-arvon kasvattaminen kuuluu sekä kullekin työntekijälle
että työnantajalle. Useissa yrityksissä panostetaan työssä oppimiseen, ja jos osaajat sitten siirtyvätkin
kilpailijan leipiin, koetaan investoinnin valuneen hukkaan.
– Yrityksellä, josta rekrytoidaan hyvää porukkaa, on hyvä maine. Sillä on paremmat mahdollisuudet
saada tilalle uutta.
Osaamisen uudistaminen vaatii asennemuutosta koko yhteiskunnassa. Työnantajilla tulee olla käsitys
tulevaisuuden osaamistarpeista, ja heillä on vastuu jakaa tietonsa yhteiskunnan käyttöön. Valmius oppia on
tulevaisuuden tärkein työelämätaito, jäykästä ammatti-identiteetistä on osattava joustaa.
– Lisäksi koulujärjestelmän ja muun maailman välinen aita tulee pitää matalana ja raja huokoisena,
Karhinen muistuttaa.
Itä-Suomen Hallituspartnereiden 10-vuotisjuhlaseminaarissa puhuneella Reijo Karhisella on
johtajakokemusta kuudelta eri vuosikymmeneltä. OP Ryhmässä hänen uransa kesti lähes neljä
vuosikymmentä, joista viimeiset 11 vuotta hän työskenteli pääjohtajana. Sittemmin Karhinen on toiminut
mm. Kansallisen kiertotalousstrategian ohjausryhmän puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän vaikuttaa
hallituksen puheenjohtajana useissa yrityksissä, sekä julkisten tahojen että kolmannen sektorinhallituksissa. Hän on myös Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori. Reijo Karhinen on laskenut
osallistuneensa uransa aikana tuhansiin hallitusten kokouksiin – ”jonnekin 5000 ja 10 000 välille lukumäärä
asettuu”.
Anu Ruusila