Virranta yhtiö aloitti systemaattisen hallitustyön vuonna 2023 hakemalla Hallitusparnerit Itä-Suomi ry:n kautta kaksi riippumatonta jäsentä. Lue hallitustpartneri Jenni Rissasen blogi aiheesta. Heidi Virranta tiivistää neljän vuoden matkan: ”Hallitustyö tuo positiivista painetta johtamiseen”.
Hallitustyö muutoksen moottorina – perheyrityksen opit neljän vuoden kehitysmatkalta, Virranta Yhtiöt
Monessa pk-yrityksessä hallitustyö herättää edelleen kysymyksiä: onko sille oikeasti tarvetta, ja mitä lisäarvoa se tuo liiketoimintaan? Usein hallituksen toiminta lähtee liikkeelle epämuodollisesti, erityisesti perheyrityksissä, joissa samat henkilöt toimivat omistajina, johtajina ja hallituksen jäseninä. Tässä blogissa toimitusjohtaja Heidi Virranta Virranta-yhtiöiden kokemuksia siitä, miten hallitustyötä on rakennettu ja millaiseksi sen rooli on kehittynyt osana yrityksen kasvua ja johtamista.
Hallitustyön rakentamisen ensimmäiset askeleet
Sukupolvenvaihdos, osakeyhtiöksi muuttaminen ja osallistuminen kasvua tukevaan kehityshankkeeseen loivat pohjan, jonka myötä tarve tavoitteellisemmalle johtamiselle alkoi konkretisoitua 2022. Samalla heräsi oivallus siitä, ettei yrityksen kehittäminen voi nojata pelkästään sisäisiin voimiin. Virranta-yhtiöt haki vuonna 2023 Hallituspartnerit Itä-Suomen kautta hallituksen jäseniä.
Hallitustyön alku oli tunnustelun ja opettelun aikaa. Käytäntöjä rakennettiin vähitellen, eikä kaikki ollut alusta alkaen valmista tai hiottua. Tämä osoittautui tärkeäksi oivallukseksi: hallitustyötä ei tarvitse eikä kuulukaan rakentaa kerralla täydelliseksi. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja antaa toimintamallien kehittyä ajan myötä.
Neljän vuoden aikana kehitys on ollut huomattavaa. Hallitustyö on muuttunut erityisesti ulkopuolisten jäsenten mukaan tulon jälkeen systemaattiseksi ja suunnitelmalliseksi tekemiseksi, jossa on selkeä rytmi ja rakenne. Kokouksia pidetään säännöllisesti, ja tekemistä ohjaa vuosikello, joka varmistaa, että kaikki keskeiset teemat tulevat käsitellyiksi. Ulkopuolisten jäsenten osaaminen hallitustyöstä on ollut iso hyöty.
Ulkopuolinen näkökulma muuttaa ajattelua
Yksi tärkeimmistä kehitysaskelista oli päätös ottaa mukaan ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Tämä ei ollut pelkästään rakenteellinen muutos, vaan vaikutti syvästi myös ajattelutapaan.
Perheyrityksessä päätöksenteko voi helposti pysyä tuttujen näkökulmien piirissä, jolloin uusia ideoita tai kriittistä pohdintaa syntyy vähemmän. Ulkopuolisten jäsenten myötä keskusteluun tuli uudenlaista näkökulmaa, kokemusta ja ennen kaikkea kykyä tarkastella asioita riittävän kaukaa. Avoimen keskustelukulttuurin pohjalla toimii hallitukseen syntynyt vahvan luottamuksen ilmapiiri.
Hallitustyön merkitys yritykselle on kirkastunut. Alkuvaiheessa nähtiin enemmän muodollisena rakenteena, mutta nopeasti huomattiin, että hallitustyö tuottaa aidosti arvoa yritykselle.
”Hallitus tuo positiivista painetta liiketoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen”, Heidi Virranta sanoo.
Hatuilla selkeyttä rooleihin ja keskusteluihin
Pk-yrityksessä samat ihmiset toimivat useissa eri rooleissa, ja keskusteluissa voi joskus mennä sekaisin, mistä näkökulmasta missäkin yhteydessä kannattaisi puhua.
Hallituksessa katsotaan asioita strategisesti ja pitkällä aikavälillä, kun taas operatiivisessa arjessa keskitytään tekemiseen ja toteuttamiseen. Omistajat tarkastelevat kokonaisuutta omista tavoitteistaan käsin.
Hallitustyön kehittämisen myötä yrityksessä alettiin puhua erilaisista hatuista: on omistajan hattu, hallituksen jäsenen hattu, johtoryhmän jäsenen hattu ja myyjän hattu. Keskusteluissa usein todetaan ääneen, mikä hattu päässä asiaa kommentoidaan. Välillä saatetaan muistuttaa toisia laittamaan oikea hattu päähän.
Tämän ajattelun omaksuminen on auttanut paitsi päätöksenteossa myös keskustelun laadussa. Kun tiedetään, mistä näkökulmasta asioita käsitellään, keskustelu pysyy oikealla tasolla ja rakentavana.
Suunnitelmallisuus tuo vaikuttavuutta
Hallitustyön yksi konkreettinen kehitysaskel on ollut kokousten teemoittaminen. Jokaiselle kokoukselle vuosikellossa määritelty oma painopiste. Näin varmistetaan, että tärkeät kokonaisuudet, kuten strategia, talous, riskienhallinta ja henkilöstö, tulevat käsitellyiksi riittävän perusteellisesti.
Erityisesti riskienhallinta nousi hallituksen teemaksi myöhemmin, kun huomattiin, että se oli jäänyt alkuvaiheessa liian vähälle huomiolle. Tämä kertoo myös hallitustyön luonteesta: se elää ja kehittyy yrityksen tarpeiden mukana.
”Hallitustyö saa olla omannäköistä. Hallituksen vuosikello ja raportointi tukevat myös yrityksen operatiivista toimintaa.” Heidi Virranta toetaa.
Samalla on opittu, että pelkkä asioista keskustelu ei riitä. Aidon hyödyn kannalta ratkaisevaa on se, miten päätökset ja linjaukset viedään käytäntöön. Hallitustyön arvo syntyy vasta silloin, kun se näkyy yrityksen arjessa, toimintatavoissa ja tuloksissa. Hallitustyön jatkuva itsearviointi varmistaa, että työskentelyn kehittäminen ei pysähdy.
Tukea myös muutostilanteisiin
Hallitustyö on osoittautunut tärkeäksi yrityksen siirtymävaiheissa, kuten sukupolvenvaihdoksessa. Kun omistajien tahtotila ja pitkän aikavälin tavoitteet on tuotu selkeästi esiin ja kytketty osaksi strategiaa, muutoksesta tulee hallitumpi.
Tällaisissa tilanteissa hallitus toimii ikään kuin peilinä ja sparraajana. Se auttaa varmistamaan, että päätöksiä tehdään oikea-aikaisesti ja että kokonaisuus säilyy hallinnassa myös muutoksen keskellä.
”Jäsenten valinnassa painottui osaamisen lisäksi toimivat kemiat. Lisäksi haluttiin varmistaa, että hallitukseen tulee monimuotoisuutta”, kertoo Heidi Virranta.
Yritysoston myötä hallitustyö on jälleen uuden kehitysvaiheen äärellä, kun yrityksen toiminta laajenee.
Kehitystyö jatkuu: ei kohti täydellisyyttä, vaan yhtiön kasvua kohti
Vaikka hallitustyö on kehittynyt paljon, on hyväksytty, ettei valmista tule koskaan. Kehittäminen on jatkuvaa, ja toimintaa tarkastellaan kriittisesti myös jatkossa.
Samalla korostuu ajatus omannäköisestä tavasta tehdä hallitustyötä. Ei ole yhtä oikeaa mallia, joka sopisi kaikille yrityksille. Tärkeämpää on rakentaa toimintatapa, joka vastaa oman yrityksen tarpeisiin, resursseihin ja tavoitteisiin.
Alkuvaiheessa moni kokee epävarmuutta: tuntuu, ettei osaamista tai valmiita työkaluja ole riittävästi. Tämä on kuitenkin täysin normaalia. Kokemuksen perusteella tärkeintä on rohkeus aloittaa. Dokumentit, käytännöt ja toimintamallit kehittyvät matkan varrella – usein paljon pidemmälle kuin alussa osataan odottaa.
Lopuksi
Hallitustyö ei ole vain muodollinen osa yrityksen rakennetta, vaan parhaimmillaan keskeinen keino kehittää toimintaa, vahvistaa johtamista ja tukea kasvua. Se tuo mukanaan rakennetta ja systematiikkaa, mutta myös uudenlaista ajattelua ja keskustelua.
Kun hallitustyötä tehdään aidosti yrityksen tarpeista käsin ja siihen sitoudutaan pitkäjänteisesti, sen vaikutukset näkyvät laajasti koko organisaatiossa. Heidi Virranta kannustaa lähtemään liikkeelle keskeneräisenä ja yrityksen omista lähtökohdista. Siinä piilee kehityksen mahdollisuus.
Jenni Rissanen, hallituspartneri